Ihana Pälkäne -suurtapahtuman ohjelma on huikea!
Luvassa on yli sadan näytteilleasettajan lisäksi taidetta, viihdettä, muotia, paneelikeskustelu, haastatteluja sekä teräviä puheita.
Tutustu myös tapahtuman vähän erilaisiin "suojelijoihin", piilohahmoihin! Jokaisen hahmon takana piileskelee tunnettu pälkäneläinen. Arvaatko, kuka on kuka? Tapahtumassa se selviää!
Äänestä suosikkiasi!
Mikä hahmo kuvaa mielestäsi Pälkänettä parhaiten? Äänestä Sydän-Hämeen Lehden sivuilla: https://shl.fi/2022/05/01/messutapahtuman-hahmoaanestys/ !
Laskettelija viihtyy Pälkäneellä
Ensimmäisenä Ihana Pälkäne -hahmoista esittelemme Laskettelijan. Hän viihtyy Pälkäneellä, sillä täällä on mainiot mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan harrastamiseen. Sappeen hiihtokeskuksen ja seikkailupuiston ohella kunnastamme löytyvät Laipan mainiot retkeilypolut ja -laavut, erimomaiset pyöräilyreitit, valaistut ladut ja lenkkeilymaastot, kauniit vesistöt uimiseen, melontaan ja veneilyyn sekä uudenkarhea kuntosali ja palloiluhalli.
Laskettelija harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Nuorempana hän pelasi jääkiekkoa, tätä nykyä pyöräily on ykköslaji. Henkilö hahmon takana paljastetaan Ihana Pälkäne -tapahtumassa!
Kuva Hannu Söderholm.
Aapiskukko on kotoisin Pälkäneeltä
Toisena Ihana Pälkäne -hahmoista esittelemme Aapiskukon. Hahmo liittyy läheisesti lukutaitoon, jossa pälkäneläiset olivat edelläkävijoitä 1700-luvun alkupuolella. Aapiskukko esiintyi ensimmäisen kerran lasten aapisessa vuonna 1719. Kirjan puiset painolaatat kaiversi Pälkäneen Kukkoassa asunut Daniel Medelplan.Pälkäneen papit tilasivat häneltä työn isovihan aikana.
Koulutusasiat ovat olleet Pälkäneellä keskeisiä myöhemminkin. Aitoossa sijaitsevilla Anna Tapion koululla sekä Aitoon Koulutuskeskuksella on jo yli sadan vuoden historia nuorten elämäntaitojen opettamisessa.
Kuvassa Aapiskukko synnyinkylässään Kukkolassa, Medelplan-museon edustalla. Kukahan tunnettu pälkäneläinen mahtaa olla hahmopuvun sisällä?
Kuva Hannu Söderholm.
Luuranko kaipaa kalloaan
Kolmas esittelyssä oleva piilohahmomme on Luuranko.
Pälkäneläiset haudat joutuivat ryöstön kohteeksi vuonna 1873, kun ruotsalaiset halusivat osoittaa olevansa "ylempää" rotua. Suomalaiskallojen ja valokuvien perusteella piti osoittaa eroja päänmuodossa.
Rauniokirkolta Ruotsiin viedyt kallot voivat olla satoja vuosia vanhoja. Rauniokirkon alueella on sijainnut esikristillinen kalmisto, kirkko on rakennettu 1500-luvulla. Viimeiset hautaukset alueelle on tehty vuonna 1841.
Luuranko omaa päättömyydestään huolimatta - tai ehkä juuri siksi - varsin omalaatuisen huumorintajun.
- Huumorini on brittiläsityylistä, mutta siinä on pirkahtelevaa gallialaisvaikutusta, hahmon takaa löytyvä pälkäneläisvaikuttaja sanoo.
Kuva Hannu Söderholm.
Sympaattinen Rölli on yksi piilohahmoistamme
Neljäntenä julkistamme Röllin. Lasten suosikiksi noussut satuhahmo osa osa pälkäneläisyyttä, sillä lähes kaikki tv-jaksot kuvattiin Vohlisaarentien varrelle kauniisiin Haltianselän järvimaisemiin rakennetussa Röllimetsässä. Sieltä löytyivät Röllin töllin lisäksi Tiina-tontun ja Riitasoinnun mökit
Röllin hahmossa usein toistuvia teemoja ovat erilaisuuden hyväksyminen, luonnon arvostaminen ja uteliaisuuteen kannustaminen. Samoja arvoja löytyy myös pälkäneläisestä elämäntavasta. Niitä löytyy aivan varmasti myös Ihana Pälkäne -tapahtumassa tallustelevasta Röllin hahmosta, vaikkakin Röllinä on tällä kertaa hieman Allu Tuppuraista jykevämpi paikallinen persoona.
Kuva Hannu Söderholm.
Minitalo kuvastaa pälkäneläistä yritteliäisyyttä ja luovuutta
Minitalot ovat malliesimerkki pälkäneläisestä ongelmanratkaisusta. Korona sai monet kääntämään katseensa maaseudun suuntaan. Maallemuuttajia olisi, mutta vapaita asuntoja ei juurikaan.
Minitalojen kaltaisia innovatiivisia asumisratkaisuja on Pälkäneellä tarjolla monen tarpeisiin – tietysti niiden perinteisempien ohella. Modernit mummonmökit, sadan tonnin omakotitalot avaimet käteen -konseptilla, Pöllökartanon yhteisöasuminen, Viher-Kostialan pienet tilaihmeet ja Rautajärven torppakylä ovat luovia ratkaisuja, joita kyläaktiivien ideamylly tuottaa lähes hengästyttävällä tahdilla.
Kuva Hannu Söderholm. Talon ulkoasu on Kostian eskareiden Tähtimöt -ryhmän lapsien käsialaa.
Lumpeenkukka lumoaa ihmiset
Pälkäne vaakuna erottuu muiden joukosta ehdottomasti yhtenä kauneimmista, Vaakunan sinisellä pohjalla kelluva puhtaan valkoinen lumpeenkukka kultaisine emiöineen ilmentää kauniin ja puhtaan luonnon läsnäoloa ja merkitystä Pälkäneelle. Siksipä lumpeenkukka on itseoikeutettu sulostuttamaan myös Ihana Pälkäne -tapahtumaa yhtenä piilohahmoista.
Kunnan karttaa vilkaisemalla ymmärtää helposti suurten ja pienempien vesistöjen tarjoaman lisäarvon kunnan elämään ja etenkin virkistysmahdollisuuksiin. Neljännes pinta-alasta on vesistöjä, joista Pälkänevesi, Kukkia ja Mallasvesi ovat suurimmat. Kauniisiin järvimaisemiin on vaikea olla ihastumatta ja niinpä Pälkäneellä onkin yli 4000 vapaa-ajanasuntoa. Kausiasukkaiden tuomalla lisäpanoksella on suuri merkitys kunnan elinvoimalle ja elinkeinoelämälle.
Kuva Hannu Söderholm.
Mansikka maistuu Pälkäneellä
Mansikoista Pälkäne tunnetaan. Pälkäneläisten mielestä mansikka on maan herkuista parhaita, ehkä jopa himpun verran parempi kuin vanha kunnon pottu eli peruna, joka Pälkäneen hyvissä hietamaissa tuotettuna on sekin haluttu herkku. Mansikka tarvitsee hyvän sadon varmistamiseksi hyvän maaperän lisäksi lämpöä, jota sitäkin Pälkäneellä riittää. Peltoja reunustavat järvet ja harjut luovat suotuisan paikallisilmaston mansikoille ja muillekin kylmää karttaville kasveille, kuten vaikka viiniköynnöksille.
Joillakin pälkäneläisillä mansikkatiloilla marjat saa halutessaan suoraan pellolta itsepoimintana. Monelle vakiasiakkaalle itsepoiminnasta onkin tullut jokavuotista elämysmatkailua. Osa kunnan marjatiloista tarjoaa muutakin kuin oman pellon herkkuja, vaan lisäksi mm. kahvilapalveluita ja lapsia kiinnostavaa tekemistä.
Mansikan satokausi kestää juhannuksesta loppukesään kunkin vuoden säistä riippuen. Hellesää voi kypsyttää koko sadon nopeasti, ja silloin aikainen lintu mansikan nappaa!
Kuva Hannu Söderholm.